Näyttö lähenee uhkaavasti, ja minä kait odotan taas "paniikki on paras kannustin"-aikaa. No, onhan minun projektini hieman edennyt, mutta paljon on vielä kirjaamatta, asioita opskelematta ja päättämättä miten niitä omassa työssöni toteutan.
Valmiiksi sain onneksi myös nallelangasta kudotut "vikkelisukat", ihanat ja tarpeelliset näillä pakkasilla. Kuva ei anna oikeutta istuvuudelle, mutta kierrettyjen nurjien silmukoiden kuviot erottunevat ok. Oman koiven kuvaaminen, raaka salamavalo ja tyttären "koristeluneuvot", siinä haastetta amatöörille.
Hieman keskeneräisiä ovat mm. huivi, pipo, Noro-raitasukat, karvakengät, pari hopeatyötä. Hopean pariin pääsin n. 15 vuoden tauon jälkeen, ja melko hyvinhän se sujui. Opiskeluaikoina iskenyt lenkkiketjujen tekoon liittyvä inho oli laantunut sen verran, että tein jopa pari muinaisketjua. Toiseen ripustelen parhaiten onnistuneita lamppuhelmiäni (kunhan löydän loputkin "varmasta tallesta"). Tässä jo pari malliksi. Kurssilla tajusin myös patinoinnin kauneuden, istuu ainakin omaan silmääni paremmin ketjuihin kuin kirkas hopea.
Hopeasaveen tutustuin nyt ensimmäistä kertaa, ihan pikkukokeilun merkeissä. Mielenkiintoista tuo pursotustekniikka, mitähän näistäkin vielä tulee... ehkä kaulakoru ison lasihelmen kanssa sekä helmihattu "johonkin".
Kuvassa näkyy juuri poltetut hopeasavityöt, kasa palanutta korkkisavea sekä opettajan pikkunäppärä kaasupoltin. Todella kätevä ja käteen sopiva, olin myyty.
Ihana tuo viitta ja koru. Ja nuo lasihelmet ovat ihan mielettömän kauniita!
VastaaPoista